Uuden polven psykoosilääkkeet – lääkehoidon ensisijainen vaihtoehto

"Toisen polven psykoosilääkkeet tarjonneet uusia mahdollisuuksia erityisesti skitsofrenian negatiivisiin ja kognitiivisiin oireisiin"

Klotsapiinin löytäminen ja sen tehon osoittaminen 1970-luvulla aloitti uuden vaiheen psykoosilääkkeiden kehitystyössä. Tuloksena tästä lääkekehityksestä 1990-luvulta alkaen käyttöön tuli useita uusia tai toisen polven psykoosilääkkeitä, joita aikaisemmin kutsuttiin myös epätyypillisiksi tai atyyppisiksi antipsykooteiksi. 

Uuden polven psykoosilääkkeisiin kuuluvat aripipratsoli, ketiapiini, klotsapiini, olantsapiini, risperidoni, sertindoli ja tsiprasidoni. Perinteisten psykoosilääkkeiden tapaan myös uudemmat eroavat toisistaan lähinnä haittavaikutuksiltaan. On kuitenkin muistettava, että yksittäisillä potilailla lääkkeet voivat myös erota toisistaan sekä hoitoteholtaan että haittavaikutuksiltaan.

Toisen polven psykoosilääkkeiden haitat ovat osin samankaltaisia perinteisten psykoosilääkkeiden kanssa, mutta esimerkiksi neurologisia haittoja (lihasjäykkyys, pakkoliikkeet) on pidetty perinteisiin valmisteisiin verrattuna lievempinä. Kansainväliset katsaukset suosittelevat toisen polven psykoosilääkkeiden ensisijaista käyttöä niiden suotuisamman haittavaikutusprofiilin vuoksi, erityisesti neurologisten haittavaikutusten vähäisyyden takia. Osa uudemmista psykoosilääkkeistä tehoaa oireisiin myös ilman väsyttävää vaikutusta.

Tyypillisimpinä toisen polven lääkityksen haittoina on pidetty lähinnä metabolisia vaikutuksia, kuten painonnousua, diabetesriskiä ja veren rasva-arvojen nousua. Eri valmisteiden välillä on kuitenkin eroja näiden haittojen ilmenemisessä. Toisen polven psykoosilääkkeet ovat tarjonneet uusia hoitomahdollisuuksia myös erityisesti skitsofrenian negatiivisiin tai kognitiivisiin oireisiin.