Skitsofrenialääkityksen aiheuttamat pakkoliikkeet ja vaikutus aivoihin

24.08.2013

Kyselisin psykoosilääkkeiden käytöstä. Itse olen käyttänyt ketiapiinia noin 9 vuotta. Annos on 400 mg pari tuntia ennen nukkumaan menoa, että saa nukutuksi. Ja aamulla 50 mg ahdistuneisuuteen ja ettei pää toimisi ylikierroksilla (rauhoittaa ajatuksia).

Olen lueskellut noista pakkoliikehäiriöistä ja aivoja vahingoittavasta vaikutuksesta. Itsellä ei ole ollut mitään häiriöitä. Mitä nyt hampaiden pureskelua yöllä. Mutta kiinnostaisi tietää, vaikuttavatko ne kaikilla vahingoittavasti, vai onko se yksilöllistä. Lääke on minulle hyvä, ja se toimii muuten mainiosti. Häiritsee vain tuo, mitä paljon kirjoitellaan niiden haitallisuudesta. Aikaisemmat muut lääkkeet ovat aina menettäneet tehonsa, muttei tämä ketiapiini.

Hyvä kysyjä,

Kaikilla lääkkeillä saattaa olla haittavaikutuksia. Jos nautitaan liikaa terveellistä ruokaa, tulee siitäkin haittaa.  Lääkehoidossa on pyrittävä aina löytämään sopiva lääke ja optimaalinen annos. Monien lääkkeiden käyttöä pyritään myös välttämään. Kaikilla lääkitys on siten yksilöllinen, koska lääkevaste vaihtelee eri-ikäisillä, ja rodullisia erojakin on. Erityisesti vanhukset ovat sellainen ryhmä, jossa lääkehoitoa pitää tarkkaan miettiä hyötyjen ja haittojen kesken. Asioita kannattaa laittaa kuitenkin mittasuhteisiin. Tupakka on edelleen kaikkein suurin terveyttä ja elämää uhkaava riskitekijä - myös ylipaino, alkoholin käyttö ja korkea verenpaine hoitamattomina ovat merkittäviä terveydellisiä riskitekijöitä.

Lääkeannoksesi kuulostaa hyvin kohtuulliselta. Jos ilmenee merkittävää ahdistusta, saattaisi olla paikallaan arvioida, pitäisikö sitä hoitaa ahdistuksen hoitoon tarkoitetulla lääkityksellä tuon muun lääkityksen lisäksi. Siitä kannattaa puhua omassa hoitopaikassa. Ahdistuksen hoitoon ei nykyisin suositella rauhoittavia lääkkeitä eli bentsodiatsepiinejä, koska ne heikentävät muistia ja korkeimpia älyllisiä toimintoja. Niin sanotut serotoniinilääkkeet ovat tätä nykyä ensisijaisia siinä ongelmassa.

Kuten edellä kerroin, on terveyden kannalta paljon suurempia riskitekijöitä kuin lääkkeet, joita oikein käytetään. Lääkkeiden haittavaikutusluettelot ovat yleensä aika pitkiä, mutta tavallisen ihmisen saattaa olla vaikea hahmottaa, kuinka todennäköisiä ne haitat ovat. Missään tapauksessa ei yhdelle ihmiselle tule kaikkia haittoja ja monelle ei tule juuri mitään. Lääkkeen aloitusvaiheessa tulee joillekin ohimeneviä haittoja, ja joidenkin lääkkeiden lopetuksen suhteen täytyy menetellä samoin kuin aloituksen, että se nostetaan ja lasketaan vähitellen, jopa useiden viikkojen aikana.

Varsinaista aivoja vahingoittavaa vaikutusta ei näillä lääkkeillä oikein käytettynä ole, on saatu jopa päinvastaisia tuloksia. Hoitamaton tauti kyllä vaurioittaa aivoja tai toimintoja. Lääkkeet ovat kehittyneet paljon, vaikka täysin parantavaa lääkitystä ei psykiatrisissa sairauksissa ole. Lääkkeet lievittävät oireita ja joskus poistavat ne kyllä lähes kokonaan, mikä on varsin hyvä hoitovaste. Joskus lääkkeiden haittoihin sekoitetaan itse taudista aiheutuvia oireita.

Lääkkeiden ansiosta on voitu sairaalajärjestelmää ajaa alas, ja moni voi elää hyvin tyydyttävää elämää sekä käydä työssä. Lääkkeet ovat siis ehdottomasti parempi vaihtoehto kuin olla käyttämättä niitä, siitä ei nykyisin edes kiistellä. Sen sijaan lääkitystä pitää aika ajoin vuosien kuluessa arvioida vähintään kerran vuodessa, ja painoon, vyötärön ympärysmittaan sekä elintapoihin pitää kiinnittää huomiota. Tämä sen tähden, että joillakin lääkkeillä on taipumusta lisätä ruokahalua ja hidastaa suolen toimintaa, jolloin painoa alkaa kertyä ja se on taas oma terveysriskinsä. Tosin väestössä lihavuus on jo muutenkin ongelma, ei siis pelkästään psykoosilääkkeiden käyttäjillä.

Kun lääkkeiden avulla toimintakyky paranee, on mahdollistua osallistua erilaisiin toimintoihin ja siten oppimisen kautta edelleen rikastuttaa omaa kokemusmaailmaa sekä saada itseluottamusta omasta selviytymisestä. Nämä ovat niitä keskeisiä asioita, joita pyritään tukemaan lääkehoidolla.

Ystävällisin terveisin,
Jorma Aarnio
psykiatrian erikoislääkäri

takaisin »