Negatiivisten oireiden ja lääkityksestä kieltäytymisen vaikutus ennusteeseen

21.09.2013

27-vuotias tyttäremme on saamassa skitsofreniadiagnoosin. Hän on hoidossa psykiatrian poliklinikalla akuuttityöryhmässä, josta hänet on ohjattu kuntoutustyöryhmään alle 30-vuotiaitten psykoosiin sairastuneiden työryhmään, joka alkamassa vuoden vaihteen jälkeen. Tyttäremme negatiiviset oireet ovat jatkuneet viidettä vuotta. Hoitoon saaminen oli vaikeata, eikä hän ole aloittanut hänelle määrättyä neuroleptiä risperidonia, vaan on syönyt ainoastaan venlaflaksiinia. Neuroleptin aloittaminen on hänelle vaikeata, koska hän pelkää sivuvaikutuksia.

Kysyn, että onko ennuste huonompi, kun negatiiviset oireet ovat kestäneet niin pitkään? Onko sillä merkitystä, jos sairaus puhkeaa äkillisesti? Ajatus siitä, että hän ei edelleenkään aloita lääkitystä, herättää epätoivoa, koska perheessä mietimme, olisiko sairaalahoito parempi vaihtoehto. Hoitava lääkäri on kuitenkin katsonut, että häntä hoidetaan avohoidossa, minkä tietysti ymmärrän, sillä pakko on aina huono lähtökohta hoidolle.

Kuitenkin se, mikä hämmentää perhettämme, on tyttären vointi, joka on välillä parempi. Hän käy työssäkin, joskaan ei ole saanut yliopisto-opintojaan päätökseen, ja sitten taas on niin huonossa kunnossa, ettei puhu eikä kommunikoi muuta kuin ärtymyksellä. Ärtymys ja vihastuminen ovat ainoat tunteet, joita hän näyttää.

Olisin kiitollinen, jos saisin näkemyksiänne yllä oleviin kysymyksiin. Annan mielelläni lisää tietoa, jos se on tarpeen kysymysten vastaamiseksi. Kiitos etukäteen.

Hyvä kysyjä,

Teillä on paljon huolta tyttärestänne, ja se on ymmärrettävää. Tuossa oli monia asiakokonaisuuksia, ja lähdetään liikkeelle sairastumisesta. Karkeasti ottaen pidetään ennusteeltaan parempana sitä, että oireet alkavat äkillisesti. Hitaasti alkavat oireet antavat viitettä vaikeammin oireilevasta taudinmuodosta. Skitsofreniassa on tyypillistä syvät ajattelun ja havaintokyvyn vääristymät sekä tunnetilojen asiaankuulumattomuus tai latistuminen.  Jos kognitiivinen perustaso on korkea, kuten tyttärellänne ilmeisesti on, ei tasonlasku ole niin kova, ja usein toimintakykyä on aika tavalla tallella.

Ihminen kokee ja havainnoi sekä tulkitsee ympäristöään oudolla ja useimmille vieraalla tavalla. Siihen voi olla syynä esim. ääniharhat, jotka ovat varsin toden tuntuisia, koska samalla aina kuuloaivokuori aktivoituu ja omat aivot tuottavat ne harhat. Siksi ne ovat aivan toden tuntuisia, vaikka ympäristö ei havaitse mitään. Ihminen hämmentyy ja tuntee itsensä hyvin oudoksi, ja muutkin mieltävät hänet oudoksi käyttäytymisen perusteella. Kuulo- ja muut aistiharhat ovat keskeisiä sekä harhaluulot.

Ns. negatiiviset oireet eli puutosoireet eristävät ihmistä sosiaalisesti sekä kotona että kaikissa muissakin ympäristöissä. Vaikeat oireet aiheuttavat usein ahdistusta ja äärimäisen vaikeana puhutaan annihilaatioahdistuksesta, jolla tarkoitetaan, että ihminen suorastaan pelkää hajoavansa atomeiksi. Tämän estämiseksi hän voi tehdä jotain kovin eriskummallista ja joskus ihminen kokee, että ellei tee tiettyjä rituaaleja, voi koko maailma tuhoutua. Ahdistuksen hoitoon käytetään juuri venlaflaksiinin kaltaisia lääkkeitä, ja ajoittain voi olla tarpeen mukaista arvioida oikeaa annosta.

Skitsofrenian kulku on vaihteleva. Kuten olette huomanneet tyttäressänne, että on huonompia aikoja ja parempia aikoja, se kuuluu taudin kulkuun.

Avohoito on aina ensisijainen, ellei ole niin vaikea tilanne, että henkilön oma henki tai ympäristö on vakavasti uhattuna. Sairautta kyllä voidaan mainiosti hoitaa avohoidossa, mutta sen pitäisi toteutua, ja yhteistyön täytyisi olla luontevaa ja molemminpuolista hoitopaikan kanssa. Tämä ei aina onnistu optimaalisella tavalla, koska tauti jo lähtökohtaisesti saattaa vaikuttaa yhteistyön tekemiseen.

Psykoosilääkettä pidetään edelleen hoidon kulmakivenä, ja vaikutus ilmenee ensin ahdistusoireisiin aivan muutamassa päivässä ja vasta sitten harhoihin ja harhaluuloihin, jolloin aikaa voi mennä useampia kuukausia oireiden oleelliseen vähenemiseen ja joskus jopa niiden häviämiseen. Edellytyksenä on säännöllinen lääkehoito psykoosilääkkeillä. Vanhoja psykoosilääkkeitä nimitettiin neurolepteiksi, koska suurilla annoksilla ne aiheuttivat koe-eläimille katapleksiaa eli lihasjänteyden katoamista. Vanhoilla lääkkeillä saatettiin potilas saada “sammumaan”.  Tällaista tilannetta ei pidetä toivottavana nykyisin, koska potilas voi alussa olla erittäin ahdistunut, ja jos keho tehdään veltoksi, voi olla seurauksena entistä suurempi pelko, että hänelle aiotaan jotain pahaa. Uudet lääkkeet eivät aiheuta katapleksiaa, ja siksi niitä ei pitäisi kutsua neurolepteiksi.

Nykyisin on monia lääkkeitä, joista voi valita, ja uusimmat lääkkeet eivät lihota tai aiheuta muitakaan epätoivottuja vaikutuksia. Ilmeisesti oireet ovat olleet kohtalaisen lieviä, ja on päädytty risperidoni-lääkitykseen. Tosin kysymyksestänne ei käy ilmi annostus, joka tässä mielessä on ratkaiseva.

On tärkeää kuulla potilasta ja selittää lääkkeen vaikutusta, mutta tilanne ei parane, jos ei käytä lääkettä. Kannattaa mainostaa, että suuri osa ahdistusoireista katoaa, ja ihminen kykenee paremmin hallitsemaan itseään, kun käyttää lääkkeitä. Monasti myös yöunet paranevat. Voi sopia vaikka tietyn ajan kokeilulle. Jos apua tulee, on yhteistyö helpompaa kuin ilman selityksiä annetulla reseptillä. Nykyisin näihin asioihin kiinnitetään huomiota ja pyritään räätälöimään lääkehoito parhaalla mahdollisella tavalla. Hoitopaikkaa kannattaa informoida, että lääkettä ei ole lainkaan mennyt, koska se ei auta silloin mitään ja tauti etenee ja vointi on huonompi kuin lääkehoidossa.

Täysin parantavaa lääkettä ei vielä ole, mutta lääkehoito helpottaa oloa kuitenkin paljon. On syytä keskustella myös niistä ajatuksista, jotka liittyvät lääkehoitoon. Monasti potilaat pelkäävät, että lääke vie itsenäisyyden, ja joku muu ohjailee häntä. Toinen peruspelko on, että lääke tuhoaa aivot. Nämä eivät tietenkään pidä paikkaansa, vaan tauti pikkuhiljaa “syö” aivoja, ja lääkitys voi jopa estää tai hidastaa sitä prosessia.

Ystävällisin terveisin,
Jorma Aarnio
psykiatrian erikoislääkäri

takaisin »