Outo huijaus

28.10.2013

Minua askarruttaa suunnattomasti, mistä voisi olla kysymys, kun tyttäreni poikaystävä itsepintaisesti on väittänyt olevansa maankuulun rokkibändin kitaristi. Hän on kuukausia pystynyt hämäämään tytärtäni tarinoillaan, valokuvilla jotka on netistä otettu ja itse nimennyt itsensä kyseiseksi henkilöksi. Poika on maahanmuuttaja eikä puhu suomea.

Minulle ei asiasta ensin saanut kertoa, mutta sitten tuli tilanne, jolloin tytär kertoi. Kun en uskonut asiaa, meillä oli varsinaista tunteiden myrskyä, tyttären mielestä olin ilkeä ja kamala. Kuitenkin kävi niin, että tyttärelle tuli epäilyksen siemen. Tyttärellä olikin parempi bänditietous, niin että poika puhui itsensä pussiin, ja joutui myöntämään ettei ole väittämänsä kitaristi.

Ihmetyttää vain, kun hän kuukausikaupalla tätä tarinaa itsepintaisesti veti. Tyttärenikin ihmettelee, uskoikohan poika itsekin tähän tarinaansa. Tytär alkoi lisäksi kysellä minulta, minkälaista on skitsofrenia. No en osaa hänelle kunnolla tähän vastata. Poika kai on myös pelannut spiritismiä ja ilmeisesti siksi (oma epäilys) saanut ääniharhoja, kuten kuullut lapsen itkua. Lisäksi purkaa aggressioitaan tavaroihin. Se nyt kai voi olla nuorella maahanmuuttajalla ihan tavanomaista ja ymmärrettävää, joskin ehkä kannattaisi miettiä muitakin keinoja. Olisin kiitollinen vastauksesta.

 

Hyvä kysyjä,

Tuollainen käyttäytyminen ei varsinaisesti heti vaikuta skitsofrenian oireelta. Jos ihminen tietoisesti valehtelee, vaikka haluaisi uskoa siihen itse, on kyse enemmin luonnehäiriöstä. Usein on tavallista, että normeista poikkeavalla käytöksellä pyritään samaan itselle etua, jopa toisten kustannuksella. Silloin narsistiset piirteet voivat korostua ja käytös saattaa viitata asosiaaliseen tapakulttuuriin.

Luonnehäiriöt tai persoonallisuuhäiriöt, kuten niitä kutsutaan, kehittyvät usein jo lapsuudessa, jossa on ollut hyvin vaikeita vuorovaikutuksen ongelmia ja turvattomuutta omien vanhempien ja ympäristön taholta. Jos siihen liittyy vielä impulssikontrollin häiriö eli kyvyttömyys hallita mielialojaan, on ympäristö hyvin lujilla, ja tulevaisuus ei ole helppo sellaisen ihmisen kanssa. Monet persoonallisuuhäiriöt voivat kuitenkin lievittyä iän mukana. Varsinkin asosiaalinen persoonallisushäiriö johtaa väistämättä konflikteihin yhteiskunnassa, ja siksi esim. vankilassa sen esiintyvyys on noin 60 – 70 %. Jos asosiaalisuuteen liittyy voimakas piittaamattomuus toisista ja kärsimysten aiheuttaminen ja normien jatkuva rikkominen, voidaan puhua psykopatiasta, joka on sitten äärimuoto. Persoonallisuushäiriöitäkin on lieviä ja vaikeita sekä siltä väliltä.

Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössäkin ihminen voi kuvitella olevansa joku toinen tai omaavansa yliluonnollisia kykyjä maniajakson eli vauhdikkaan jakson aikana, mutta silloin ihminen on kauttaaltaan vauhdikas, ja saattaa elää yli varojen ja solmia tuttavuuksia noin vain, seksuaalinen käytös voi olla rajatonta ja muukin elämä holtitonta sekä unentarve on huomattavasti vähentynyt. Kyse on kuitenkin psykoottisesta käyttäytymisestä, ja siinä vaiheessa ihminen tarvitsee vastentahtoista sairaalahoitoa, jotta ei aja itseään tuhon partaalle. Yllä mainittu kuvaus tuosta nuoresta miehestä ei siten sovi tähän tautiin.

Ääniharhat viittaavat tietysti psykoottiseen häiriöön, mutta niitä voi esiintyä esim. psykoosipiirteisessä persoonallisuushäiriössä. Aina pitäisi selvittää myös päihteiden ja huumeiden käyttö, koska miedotkin huumeet voivat nuorella ihmisellä laukaista skitsofrenian kaltaiset oireet. On tavallista, että kannabistuotteet ja amfetamiini voivat aiheuttaa psykooseja ja joskus jopa elinikäisen skitsofrenian tapaisen sairauden.

Kuten tästä jo käy ilmi, ei ihmiselle voi asettaa diagnoosia näkemättä ja keskustelematta hänen kanssaan. Pitää tietää myös elämänhistoria ja olosuhteet sekä päihteiden / huumeiden käyttö ja erilaisten tautien ilmeneminen lähisukulaisilla. Nuorellakaan ei aggression purkaminen tavaroihin ole tavanomaista eikä ymmärrettävää sinänsä.

Ystävällisesti,
Jorma Aarnio
psykiatrian erikoislääkäri

takaisin »