Skitsoaffektiivinen häiriö

18.10.2013

Hei, Mitä eroa on skitsoaffektiivisella häiriöllä ja skitsofrenialla? Millaisia oireita on skitsofreniassa positiivisilla ja negatiivisilla oireilla? Sairastan skitsoaffektiivisen häiriön masennusoireista muotoa, voisiko tästäkin saada lisää tietoa?

Oireiden perusteella taudin määrittely molemmissa tapauksissa voi alussa viedä aikaa, varsinkin jos tilanne kehittyy hitaasti. Skitsofreniassa tyypillistä ovat häiriöt ajattelutoiminnassa, havaitsemisessa ja tunnetilojen kokemisessa. Ihmistä hämmentää se, että hänestä tuntuu, että muut pystyvät lukemaan hänen ajatuksiaan tai vaikuttamaan niihin. Tämä puolestaan vaikuttaa syvästi kokemukseen itsestä, ja asianomainen saattaa ajatella olevansa jotenkin tapahtumien keskipisteessä. Hän voi kokea saavansa viestejä esim. tavallisesta TV-lähetyksestä, ja siten elämä tulee hyvin ahdistavaksi. Näiden lisäksi aistiharhat ja harhaluulot ovat tavallisia. Aistiharhat ja harhaluulot ovat pitkäkestoisia. Itse keksimät sanat ja ajatusten katkeaminen jollakin toisella väliin tulevalla ajatuksella tai harhalla tekee ihmisestä hyvin hajanaisen oloisen ympäristön silmissä.

Positiivisilla ja negatiivisilla oireilla ei tarkoiteta, että sisältö olisi positiivinen tai negatiivinen.  Positiivisella oireella tarkoitetaan, että käyttäytymiseen jotain tulee lisää ja se suuntautuu ulospäin ja voi olla esim. voimakkaita aistiharhoja ja kiihtynyttä käyttäytymistä. Negatiivisilla oireilla puolestaan tarkoitetaan, että tavanomaiseen käyttäytymiseen nähden tulee puutosoireita, eli ihminen vetäytyy omaan maailmaansa.

Skitsoaffektiivisessa häiriössä oireet esiintyvät jaksoittain, ja silloin on samanaikaisesti ainakin joitakin päiviä päällekkäin sekä skitsofrenian kaltaisia oireita että merkittäviä mielialaan liittyviä oireita, kuten masentuneisuutta tai vauhdikkuutta. Skitsoaffekiivisessa häiriössä voi toimintakyky olla aika hyvä jaksojen välillä. Sekä masennusjaksot että mahdollinen vauhdikkuus pitää hoitaa hyvin, koska muuten se vaikeuttaa kovasti elämää ja toimintakykyä. Tässäkin on tietysti suuria yksilöllisiä eroja lievistä oireista hyvin vaikeisiin oireisiin.

Kirjastosta ja netistä saa nykyään aika hyvää tietoutta kaikista mielenterveyteen liittyvistä asioista. Suomessa Terveysportti on varsin luotettava ja hyvä tietolähde sekä Käypä hoito -sivut, josta saa ajankohtaista tietoa taudin diagnostiikasta ja hoidosta. Skitsofrenian kohdalla puhuttiin aiemmin sairaudentunnottomuudesta, jolla tarkoitettiin, että ihminen ei itse tiedosta olevansa sairas. Tämäkään ei ole tahallinen asia, vaan sairaus vaikuttaa ihmisen ajatteluun ja havaintoihin siten, että hän ei hahmota asiaa samalla tavalla kuin sivulliset ja omaiset.

Optimaalista lääkehoitoa ei ole, mutta lääkehoito on silti hyvin keskeinen hoidossa, koska se ehkäisee pahempia oireita ja niiden kestoa. Sairaus on elinaikainen ja vaatii siten pitkäjänteisyyttä ja mieluiten tuttua vakinaista hoitopaikkaa, jossa voidaan opastaa ja auttaa elämän eri vaiheissa. Hyvä lääkehoito on lievittänyt taudinkuvaa huomattavasti siitä, mitä se on ollut aiemmin.

Jorma Aarnio
psykiatrian erikoislääkäri

takaisin »