Neuvoja työelämäsuunnitelmiin

Hei.Olen 39-vuotias nainen, ja olen työkyvyttömyyseläkkeellä. Minulla on skitsofrenia, mutta olen kuntouttanut itseäni paljon. Jo kuntoutusjaksolla aloitin opiskelut, ja jatkoin ammattikorkeakouluun 2004, mutta koulutusten päällekkäisyyksien vuoksi ei motivaatio riittänyt jatkamaan loppuun AMK:ssa. Lisäksi pelotti, että menetän eläkkeeni, jos saan paperit AMK:sta. Suoriuduin opiskelusta siellä osin kiitettävästi ja sain hyviä arvosanoja.

Tein siivoustyötä 2008 asti ansaintarajojen puitteissa. Kesällä 2010 olin ulkohommissa. Eläkkeeni on minulle tärkeä, enkä uskalla laittaa sitä tauolle, vaikka nyt olisi sekin mahdollista. Minulla nuo ammatinvalinnat eivät tue työllistymistäni, sillä olen vakavasti allerginen, adrenaliini kulkee aina mukanani. Siivoustyö kiinnostaisi, mutta en uskalla aloittaa, jos vaikka saan anafylaksian yksin työskentelyssä.

Saisin tienata eläkkeeni lisäksi vajaat 700 € kuussa. Olen vähän jumissa elämässäni. Jaksaisin tehdä työtä, ruumiillistakin, mutta en uskalla riskeerata. Yliopisto ei kiinnosta minua, vaikka varmasti senkin läpi kahlaisin. Tiedän, että saisin työkyvyttömyyseläkkeen myös anafylaksian vuoksi, joten pitäisikö minun olla tyytyväisempi? Maksan omaa asuntoa eläkkeestäni enkä eristäydy neljän seinän sisälle. En masennu myöskään kuulovammastani (minulla on luutumista kuuloluissa), ja se rajoittaa enemmän, kuin tämä psyykkinen sairauteni.


Hyvä kysyjä,

Kuulostaa hienolta, että olet noin toimintakykyinen. Allergia on kyllä aikamoinen ongelma aloilla, jossa joutuu kohtaamaan siihen liittyviä riskejä. Meidän sosiaaliturva pyrkii estämään, ettei kukaan putoa turvaverkosta pois. Tilanteesi on kuitenkin vähän erilainen, kun on halua ja kykyä, mutta jos menee työhön pidempiaikaisesti, voi joutua sen tilanteen armoille, että jääkin työttömäksi ja sitten putoaa oikeasti hankalaan tilanteeseen. Yksi ratkaisu voisi olla osaeläke, jolloin saa tienata, mutta elanto on turvattu, jos käy huonosti. Saattaisi olla parasta käydä neuvottelemassa sekä sosiaalitoimessa, että työterveydessä tai terveyskeskuksessa, miten asian kanssa voisi menetellä. Työelämässä pyritään hyödyntämään osaeläkettä , koska se on kaikkien kannalta paras ratkaisu ja jos sitten myöhemmin osoittautuu, että ei  jaksa tai pysty, voidaan kätevästi siirtyä eläkkeelle kokonaan.  Nämä ovat tehty vähän turhan monimutkaisiksi ja paikkakuntakohtaisia eroja saattaa olla, mutta selvittäminen varmaan kannattaa tehdä.

Ystävällisesti,
Jorma Aarnio
psykiatrian erikoislääkäri

 

«Takaisin