Psykoosia vai jotain muuta?

Haluaisin kysyä sellaista asiaa, joka on vaivannut minua jo vuoden. Olin kavereiden kanssa juhlimassa, ja joku sattui tarjoamaan pilveä, ja maistoin tätä tietämättäni. No muistikuvia siitä juuri ei ole. Aamulla herätessäni oli todella omituinen ja epätodellinen olo. Tuntui, kuin olisin ollut vielä sekaisin. Tätä kesti noin viikon. 
Siitä asti minulla on ollut epätodellinen, unenomainen olo, muistiongelmia, en saa tyydytystä samoista asioista kuin silloin ja kaikki tuntuu erilaiselta. Minulle tuli siihen aikaan myös paniikkikohtauksia pelkäsin sekoavani. Apua en kuitenkaan tähän hakenut, koska pelkäsin aiheuttajan tuovan ongelmia.

Niin ja nukkumaan mennessä, kun laitan silmäni kiinni, mielessä alkaa vilistä asioita. Tosi väsyneenä pääni sisällä ”kuuluu” päivän mittaan myös kuulemiani ääniä, esim. auton ääni ajaa ohi tai 'nalkuttava naapurin täti puhuu jotain omituista'. Mutta pystyn normaalisti harrastamaan ja tekemään kaikkea mitä ennen, mielenkiinto ei ole sama, ja epätodellinen olo tulee vain välillä esiin. En ole varma ovatko sosiaaliset taitoni huonontuneet.  Tiedän, että tästä pitäisi mennä puhumaan lääkärille. Kysyisin kuitenkin, että mitä sinä epäilet?  Mikä minussa on '”vikana”? Suvussamme on skitsofreniaa.


Hyvä kysyjä

Edelleen on hyvä asia, jos menet keskustelemaan asiasta psykiatrin kanssa. Joillakin ihmisillä voi olla herkkyyttä psykooseihin ja tietyt huumeet, esim. kannabis ja amfetamiini voivat laukaista jo yhden kerran käytöllä psykoosin. Siihen herkkyyteen voi antaa viitteitä, jos lähisuvussa on psykoosisairautta. Näissäkin tilanteissa voidaan lääkityksellä huojentaa oloa kovasti ja mikäli riittävän aikaisin saa apua, voi siitä selvitä vähällä.  Tämänkaltaisissa tapauksissa lääkkeen käyttö on yleensä lyhytaikaista. Vaikka joillakin yksi käyttökerta saattaa laukaista psykoosin, harvemmin se jää pysyväksi kiusaksi. Nyt kun on tieto omasta herkkyydestä, on hyvä jatkossa välttää sellaisia laukaisevia tekijöitä. Kuka tahansa saattaa kokea psykoosin, jos tapahtuma on riittävän järkyttävä ja henkeä uhkaava, esim. sotapsykoosi.  Toisille riittää vähäisempi altistus. Kuten elämässä yleensä, on paljon harmaasävyjä "on ja off"  tilanteiden välissä tässäkin asiassa.

Ystävällisesti,
Jorma Aarnio
psykiatrian erikoislääkäri

«Takaisin