Tilastollinen todennäköisyys saada skitsofrenia

Edesmennyt isäni sairasti skitsofrenian kaltaista mielisairautta. Sain tästä tiedon vasta vuosi ennen isäni kuolemaa vuonna 1998. Harhaisena isäni kuvitteli olevansa ties mitä ja avaruudesta tulevat säteilyt ahdistivat häntä.

Oma poikani teki itsemurhan 17-vuotiaana ja täysin yllättäen. Viimeinen elinvuosi hänen kanssaan oli rankka, mutta oli vaikea erottaa mielialavaihteluja murrosikäisen tunnekuohuista. Edes kouluterveydenhoitaja ei kyennyt näkemään poikani mahdollista masennusta eikä itsetuhoaikeisuutta.

Sanotaan, ettei skitsofrenia periydy. Olen kuitenkin usein miettinyt, voiko ihminen perimältään kuitenkin olla ns. normaalista poikkeava (aivotoiminnot erilaisia kuin normivanhemmista syntyneillä)? Veljeni poika on luonteeltaan vaikea, sisareni poika pelkää koko maailmaa. Onko koskaan tutkittu itsemurhasukuja siten, että sieltä olisi havaittavissa selkeästi poikkeama aivojen rakenteessa?


Hyvä kysyjä

Skitsofreniaa esiintyy väestössä noin 1 %:n verran, eli joka sadas sairastuu skitsofreniaan. Joissakin suvuissa voi olla tavanomaista enemmän sairastuvuutta. Jos jommalla kummalla vanhemmalla on skitsofrenia, on riski hivenen suurempi lapsilla kuin sellaisella, jolla ei vanhempi sairasta. Jos molemmilla vanhemmilla on skitsofrenia, on riski edelleen suurempi. Kyse on tilastollisesta todennäköisyydestä, ei automaattisesta periytyvyydestä. Lisäksi voi olla niin, että lapsilla saattaa olla riski saada jokin muu mielenterveydenhäiriö kuin skitsofrenia.

Perinnöllisyyden lisäksi tarvitaan ympäristövaikutusta ja herkkyyttä sairastumiseen. Pelkät geenit eivät suoraan selitä periytyvyyttä. Nykyisin pyritään löytämään keinoja varhaiseen toteamiseen, jolloin voidaan mahdollisesti estää taudin puhkeaminen tai ainakin päästään pienemmillä oireilla. Yleensä jos on tavallista suurempi riski sairastua, niin voi sairastua tosiaan johonkin muuhun mielenterveydenhäiriöön kuin skitsofreniaan. Jos oireet alkavat hyvin hitaasti ja tulevat pitkän ajan kuluessa, ei siihen ehkä ympäristökään kiinnitä niin paljon huomiota kuin nopeaan ja voimakkaasti oireilevaan ihmiseen.  Ennuste on yleensä parempi niillä, joilla oireet tulevat äkisti ja voimakkaana.

Ystävällisesti,
Jorma Aarnio
psykiatrian erikoislääkäri
 

 

«Takaisin